sunnuntai, 6. maaliskuuta 2011
Hyvää kevättä tänä vuonna!
On hyviä ja huonoja uutisia.
Hyvät ensin: olen herännyt talviuniltani terveenä. Marraskuussa alkanut flunssa on vihdoinkin antanut periksi huolimatta lukuisista lääkärissäkäynneistä, täysin turhista verikokeista, lääkärin määräämistä testeistä, nenäsumutteista, pillereistä ja muusta kemiallisesta tavarasta, joiden reseptit heitin samantien roskiin. Työterveyshoitaja oli hieman väärässä, kun ennusti tämän kestävän viisi viikkoa. Viisi kuukautta olisi ollut lähempänä, mutta onneksi se on nyt historiaa. Nenäkannu on ollut kovassa käytössä ja siitä on ollut suunnatonta apua. Mistään muusta hoitotoimenpiteestä ei sitten ole ollutkaan, elikkä vanha viisaus piti taas paikkansa: se ottaa aikansa.
Sitten huonot: räkimisen aikana en jaksanut kiinnittää minkäänlaista huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Hyvä kun jaksoin raahautua aamuisin työmaalle ja iltaisin kotiin. Tauti vei voimat totaalisesti. Ja toi kilot takaisin. Nyt ollaan taas lähtöpisteessä eli tuhdissa 82 kilon kunnossa, mikä tällaisella pätkällä vie painoindeksin reippaasti punaiselle puolelle. Pituutta pitäisi tulla 20 senttiä lisää tai painoa hävitä 20 kiloa, jotta oltaisiin normaalialueella. Koska epäilen vahvasti, että tuo ensimmäinen ei tässä elämässä toteudu, niin hyökkään voimalla toisen kimppuun. Voimalla sen takia, että minua ei ole luotu kultaisen keskitien kulkijaksi. En kerta kaikkiaan osaa tehdä mitään "maltillisesti". Se "maltti" vain lipsuu ajan kanssa jompaankumpaan sivuun, joten lähden heti samantien joko mustasta tai valkoisesta päästä liikkeelle. Niin on helpompaa. Ja koska tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä, niin tästä se lähtee. Aamukahvit olen juonut, mutta nekin vain "maltillisen" kermatilkkasen kanssa. Karpannut olen ennenkin ja tiedän että se toimii, mutta nyt haluan kunnon ketoosin päälle välittömästi, jotta tuloksia alkaa näkyä. Siispä kokeilen Dukanin dieettiä. Siinähän syödään alussa pelkkää proteiinia 3-10 päivää, jotta saadaan nopea aloitus. Ei siis yhtään salaatinlehteä tai kurkunpalaakaan lisäksi. Kuulostaa hurjalta, mutta eiköhän kolme päivää mene vaikka löysässä hirressä... No päätös on tehty ja nyt lähden kananmunia keittelemään. Keskiviikkona saa jo syödä salaattia.....
Hyvät ensin: olen herännyt talviuniltani terveenä. Marraskuussa alkanut flunssa on vihdoinkin antanut periksi huolimatta lukuisista lääkärissäkäynneistä, täysin turhista verikokeista, lääkärin määräämistä testeistä, nenäsumutteista, pillereistä ja muusta kemiallisesta tavarasta, joiden reseptit heitin samantien roskiin. Työterveyshoitaja oli hieman väärässä, kun ennusti tämän kestävän viisi viikkoa. Viisi kuukautta olisi ollut lähempänä, mutta onneksi se on nyt historiaa. Nenäkannu on ollut kovassa käytössä ja siitä on ollut suunnatonta apua. Mistään muusta hoitotoimenpiteestä ei sitten ole ollutkaan, elikkä vanha viisaus piti taas paikkansa: se ottaa aikansa.
Sitten huonot: räkimisen aikana en jaksanut kiinnittää minkäänlaista huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Hyvä kun jaksoin raahautua aamuisin työmaalle ja iltaisin kotiin. Tauti vei voimat totaalisesti. Ja toi kilot takaisin. Nyt ollaan taas lähtöpisteessä eli tuhdissa 82 kilon kunnossa, mikä tällaisella pätkällä vie painoindeksin reippaasti punaiselle puolelle. Pituutta pitäisi tulla 20 senttiä lisää tai painoa hävitä 20 kiloa, jotta oltaisiin normaalialueella. Koska epäilen vahvasti, että tuo ensimmäinen ei tässä elämässä toteudu, niin hyökkään voimalla toisen kimppuun. Voimalla sen takia, että minua ei ole luotu kultaisen keskitien kulkijaksi. En kerta kaikkiaan osaa tehdä mitään "maltillisesti". Se "maltti" vain lipsuu ajan kanssa jompaankumpaan sivuun, joten lähden heti samantien joko mustasta tai valkoisesta päästä liikkeelle. Niin on helpompaa. Ja koska tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä, niin tästä se lähtee. Aamukahvit olen juonut, mutta nekin vain "maltillisen" kermatilkkasen kanssa. Karpannut olen ennenkin ja tiedän että se toimii, mutta nyt haluan kunnon ketoosin päälle välittömästi, jotta tuloksia alkaa näkyä. Siispä kokeilen Dukanin dieettiä. Siinähän syödään alussa pelkkää proteiinia 3-10 päivää, jotta saadaan nopea aloitus. Ei siis yhtään salaatinlehteä tai kurkunpalaakaan lisäksi. Kuulostaa hurjalta, mutta eiköhän kolme päivää mene vaikka löysässä hirressä... No päätös on tehty ja nyt lähden kananmunia keittelemään. Keskiviikkona saa jo syödä salaattia.....
Tunnisteet: Alakarppaus, Kokemuksia
¶ 10.32
